10. lokakuuta 2019

4 päivää lähtöön

Jaahas, jaahas. Työt päättyivät pari viikkoa sitten, ja nyt on enää 4 päivää matkalle lähtöön, whaaat?! Oletin näiden vapaiden menevän hitaanlaisesti ja kärsimättömänä matkaa odotellen, mutta yllättäen minulla ei ole ehtinyt olla lainkaan tylsää.

Olen ehkä ollut kuitenkin sen verran menossa ja tehnyt, suunnitellut juttuja, että päivät vain ovat vierineet mahdottomaan tahtiin ohi!

Eiliseltä syksyiseltä metsäretkeltä!

Toissapäivänä pakkailin ensimmäistä kertaa rinkkaa testimielessä. Ihan hyvä juttu vaan, sillä oh dear, sain poistella vaatteita ja tavaraa sieltä 1/3... Kuvittelin, että olisin mieletön rinkkapakkaaja, mutta ei kai sitä voi itseltään vaatia, jos viime rinkan pakkauskerrasta on vierähtänyt aika monta vuotta... Tänään kuitenkin kokeilin pakkaamista uudestaan ja SUCCESS! Näytti huomattavasti paremmalta. Eiköhän tämä tästä siis, fiilikset ovat varmalla pohjalla sen suhteen, että sunnuntaina ei tule ongelmia rinkan pakkauksen finaalikierroksen kanssa.

ANNOUNCEMENT!
Blogiuutisia!

Otin itselleni suuren harppauksen blogin kanssa: ostin domain-nimen ja päätin alkaa kirjoittamaan englanniksi. Tällainen asia on ollut jo jonkin aikaa mielessä, ehkä pienenä haaveenakin. Se tuntui pitkään liian hurjalta ajatukselta, sillä koen, etten ole hirveän hyvä teknologian kanssa ja hinta arvelutti.

Sitten päätin, että huithait kaikki pelot! Kaiken voi oppia!

Pohjista ollaan siis aloitettu. Sen vaan kerron, että on aavistuksen erilaisempaa omistaa domain-nimi ja säheltää sen kanssa, kuin tämän blogspotin. Aika näyttää, miten minun käy.

Tulen säilyttämään tämän suomenkielisenkin blogini täällä blogspotissa - ainakin toistaiseksi. Myönnän, että main priority liikkuu nyt vahvasti tuolla englanninkielisellä blogilla, mutta en ole ihan vielä unohtamassa tätä.

Ai mikäkö on tämä uusi blogini? Niin. Kuten arvata saattaa, blogi kantaa edelleen nimeä Blow On My Way ja löytyy TÄMÄN linkin takaa.

Tervetuloa siis seuraamaan!




Löysin tänään tämän laulun. Aivan ihana!!

"You can take me anywhere the wind blows
Right into the great unknown"

19. syyskuuta 2019

To Do

Korea ja Australia lähestyvät! Työpäiviäkään ei ole enää kuin seitsemän. Aika kuluu samaan aikaan hitaasti ja nopeasti. Ennen lähtöä on parille viikonlopulle buukattu tuparit, yhdelle perjantaille Maijan keikka Tavastialla, hammaslääkäri... Kaikenlaista!

Silti tässä olisi vielä juttuja, jotka pitäisi hoitaa ennen lähtöä kuntoon.

Kansainvälinen ajokortti
Pitää hoitaa tässä alta ASAP. Paikan päällä Ausseissa näkee sitten, kannattaisiko hankkia ihan paikallinen ajokortti - katsoo nyt, saako töitä ja jääkö pidemmäksi aikaa.

Paperinen passikuva kansainväliseen ajokorttiin. Olin hengästynyt ja hiukset olivat aivan sikin sokin, kun istahdin valokuvaamon tuoliin. Räps, räps: done! Koko juttu oli ohi parissa sekunnissa! Hyväksyin kuvan kuitenkin, sillä ei se nyt niiiin justiinsa ole, hehe.

Englanninkielinen CV
Aussiversiota olen jo työstänyt. Minulla oli alun perin tehtynä englanninkielinen CV ja aloin sitä muokkaamaan sellaiseksi, että se täyttäisi aussien standardit.

Matkavakuutus
AAAhhh pain in the assss. Hoidettava myös alta mahdollisimman pian.

Eipä olekaan itse asiassa niin paljon hoidettavia asioita, kuin ajattelin!

Pakkauslistaa olen myös tehnyt sitä mukaa, mitä muiden blogeja olen lukenut. Olisin varmasti osannut ilmankin tehdä, mutta muista blogeista saa hyviä lisävinkkejä. Alla oleva listaus ei ole valmis tai ylipäätään kattava. Se on hyvin sekalainen kokoelma erinäisiä must (maybe) take with me-jutskia. Lopullinen lista selviää pakkausvaiheessa.

Sappisaippua (pelastus! Tämä ihan omalta kokemukselta)
Villasukat (mummolta <3)
Lisävirtalähteet
Hattu (ehkä joku lippis? Suojaamaan auringolta)
Neula ja lankaa (koska ei voi tietää, jos joutuu öö reikäisiä vaatteita paikkailemaan!)
Adapteri
Kovalevy (itse asiassa hankintalistalla tämä vielä)
Ensiapulaukku / laastarit ja sideharsot
Lukko ja avain

Noilla ei rinkkaa onneksi saa hirveän täyteen. Vaatteet ovatkin sitten asia erikseen... Noh, pitää oikeasti katsoa sitten, ettei täytä aivan liian täyteen rinkkaa.

6. syyskuuta 2019

Kaksikymmentäkahdeksan


Huh, niin sitä on taas yksi kokonainen eletty vuosi takana päin! Kahdeskymmeneskahdeksas vuosi pyörähtää käyntiin todella hyvillä fiiliksillä. Hyvillä, odottavilla, hieman jännittyneillä fiiliksillä!

27. vuosi piti sisällään paljon. Se oli myös varsin kiireinen. Viime lokakuun lopussa aloitin home workoutit ja vieläkin niitä teen - hatunnosto sille siis! Eiköhän siitä ole tullut osa elämää. Vieläkin muistan, kuinka parin viikon jälkeen alkoi tuntumaan siltä, että eeeeiiiii tästä tule mitään. Tiesin kuitenkin, että sellaiset fiilikset saattaisivat hiipiä mieleen, joten sanoin niille bye byet ja jatkoin treenaamista. Ja hei todellakin kannatti!

Treenaaminen on ollut valmistautumista tulevaan matkaan Australiaan. Ei voi tietää, miten fyysisiin töihin sitä päätyy! Ja haluan päästä myös retkeilemään enemmän. Jaksaakseni paremmin tarvitsen treeniä.


Kuluneena vuonna olen opiskellut aika tavalla ja tehnyt töitä valmistumisen eteen - ja valmistunut! Ja ollut töissä niin opintojen ohella kuin valmistuttuani. Matkusteltuakin on tullut, joskin "ihan jonkin verran vaan"! Levottomille jaloille parasta lääkettä on ollut päästä ainakin hetkeksi jonnekin uusien maisemien ääreen.

Vaikka koen, että kulunut vuosi on ollut hyvin kiireinen, niin se on ollut myös antoisa ja hieno. On ollut hieman stressaavampaa silloin tällöin, mutta sehän on ihan ok. Mitään en edelleenkään vaihtaisi pois. Elämä nyt vain on tällaista ja aika pidemmän päälle se on sitä mitä teet siitä. Totuus on se, että aika ihan oikeasti lentää ja ongelmat, jotka jossain vaiheessa ovat harmituttaneet mielessä, muuttuvat ja muuttavat muotojaan, lopulta käpristyvät kokoon ja haihtuvat.

Eeeeeh.

Tämän postauksen ideana ei oikeastaan ollut mikään muu kuin se tiedotus, että jeejee, olen nyt 28! Tällä mennään.

From Google.

1. syyskuuta 2019

Getting Ready for Australia! - lentoliput, rinkka ja hostellit

Lentoliput

Pian viisumin saamisen jälkeen alkoi lentolippujen etsintä. Tutkiskelin hintoja aika kauan - vertailin ja pohdin, että mitä kautta kannattaisi mennä ja milloin. Suosin Skyscanneria ja Momondoa lentojen etsinnässä, kokeilin myös useiden eri lentoyhtiöiden sivuja. Lopulta päädyin...



Lentämään Seoulin kautta Sydneyyn! Seoulissa viivyn siis viikon, 15-22.10, jonka jälkeen kutsuu Sydney. Otin aika "suorat" lennot, sillä Seouliin lennähdän Qatar Airwaysilla Dohan kautta, missä minulla on sellainen kahden tunnin vaihto ja sieltä sitten Seouliin (myös Qatarilla). Seoulista Sydneyyn on suora lento australialaisella Qantas Airwaysilla. Molemmat lennot lähtevät illalla, mikä on aika ughhh ja aaargh, koska suosin aamulla lähteviä lentoja. No can do - aina ei saa mitä haluaa. Zombeillaan sitten!

Tämä lysti maksoi reilun 800€, joka ei mielestäni ole paha hinta, kun kuitenkin pysähdyn Seoulissa ja on noin suorahkot lennot. Olisin voinut ottaa halpalentoyhtiöillä ja lukuisilla välilaskuilla, mutta niille olisi pitänyt maksaa ruumaan menevästä laukusta erikseen ja loppujen lopuksi summa olisi kuitenkin kohonnut samaan luokkaan... Eli aivan sama mennä hieman "paremmilla" lennoilla, joihin kuuluu myös se ruumaan menevä laukku. Hieman edullisemmin olisin voinut lennot saada, jos olisin ollut aikaisemmin lentojen perässä liikkeellä... En kuitenkaan ollut (no Sherlock).

Mutta niin - YAYYY!! Odotan innolla Seoulin pysähdystä (hei, samalla myös viides käynti Koreassa!) ja sitä ruokaa ja ystävien näkemistä! Kuinka onkaan ollut ikävä <3 ENSI KUUSSA JO!!

Sydneytä ja Ausseja tietenkin odotan myös, sillä siitä tulee aika eeppinen seikkailu! Puntaroin eri kaupunkien välillä, että minne sitä ensin laskeutuisi - Sydney vei voiton, sillä se oli "edullisin" vaihtoehto lentää.

Rinkka


Kipaisin viime sunnuntaina Partioaittaan rinkkaostoksille. Olin lukenut paljon hyvää OSPREY-merkistä, ja katsellut kyseisen merkin rinkkoja sillä silmällä netistä. Niinpä Partioaittaan astuessani halusin kokeilla OSPREYn rinkat läpi. Rinkkojen istuvuuksissa oli todellakin eronsa, ja yksi rinkka voitti minut siinä puolelleen: OSPREY KYTE 66. Rinkka oli miellyttävä selässä, se tuntui oikein sulautuvan siihen. Muut tuntuivat liian kömpelöiltä selälle.

KYTE 66 on tosiaan 66 litrainen (alun perin lähdin 65 litraista etsimään, mutta litra sinne tänne - eipä tuolla väliä!) ja sen saa avattua edestä eli ei välttämättä tarvitse päältä avata päästäkseen tavaroihin käsiksi. Mukana tuli vihreän värinen sadesuoja. Eiköhän tämän kanssa matkustella muutama vuosi ainakin eteenpäin! Rinkka maksoi tasan 200€, jota minun ei itse tarvinnut maksaa, sillä kummitätini halusi minulle kustantaa sen tässä kuussa olevan syntymäpäiväni kunniaksi. Suuren suuri kiitos hänelle siis!

Harkitsen, josko rinkkaa jotenkin voisi "koristella", jotta näyttäisi enemmän minulta ja tunnistaisi paremmin. Harmaa väri on... Noh, harmaa, ja vähän pläääh. Voisi jotain merkkejä vaikka neuloa? Katsotaan!

Rinkan oston jälkeen nousi matkakuume taas astetta korkeammalle! Joko voi lähteä?!?

Hostellit

Varasin Seoulin hostellin ensin. Okei - ensin mietin, otanko yhteyttä siellä asuviin kavereihin ja tungen itseni heidän luo yökylään, mutta totesin sitten, että ei. Hostellielämä it is. Olen majoittunut joka kerta eri hostellissa Seoulissa ollessani ja varasin myös tälläkin kertaa eri hostellin. Hostelli sijaitsee nuorta artsy fartsy-meininkiä kuplivan Hongdaen kupeessa. Siihen naapurustoon mahtuu paljon muistoja! Uskaltaisin väittää, että hyvin monella Seoulissa lyhyemmän tai pidemmän ajanjakson viettäneellä liittyy jonkinlaisia muistoja Hongdaehen.

Dormihuone Whitetail Hostellissa maksoi jonkun 13 euroa yöltä ja se oli saanut hyvät arvostelut, joten se valikoitui yöpaikaksi viikoksi.

Sydneyn yöpaikkaa pohdin aika pitkän tovin. Kaupunki ei ole tunnettu halvoista hinnoistaan, kuten ei Australia ylipäätäänkään. Hostellien hinnat vaihtelevat ja mitä nyt luin, niin you get what you pay for...

Sydneyn hostellivaihtoehtojen välillä kamppailin tosiaan aikani, kunnes päädyin Base-nimiseen paikkaan. Hintaa yhdelle yölle kertyy 23€. Sijainti vaikuttaa olevan mitä mainioin - kävellen pääsee vaikka minne, ja kävelemisestähän minä pidän! - ja heillä on myös paljon ilmaisia tapahtumia läpi viikon. Sekä ilmainen pannukakkuaaamiainen! Lisäksi siellä on jonkinlainen yökerho samassa rakennuksessa, ja kommenteista päätellen jotkut matkaajat eivät pitäneet sieltä dormeihin kantautuvasta melusta. Olen aika hyvä nukahtamaan taustameluun, joten luultavasti kohautan olkiani tälle. Hostellielämä on hostellielämää, eikä elämisen äänistä pidä valittaa! Olen tottunut nukkumaan teltassa ja lattialla samassa tilassa olevan tuhatjalkaisenkin kanssa, joten eiköhän tuolta selvitä.

Basessa yövyn 8 yön seutua. Mietin, onko se liian kauan, kun ei tosiaan osaa sanoa elämän suunnasta tuossa vaiheessa mitään. Toisaalta haluan hetken hengähtää ja katsella ympärilleni, hoitaa käytännön asiat kuntoon, ennen kuin alan etsimään töitä. Sitten taas luin siitäkin, että marraskuu on huonoa aikaa etsiä ja saada töitä, sillä kesäkausi alkaa, ja tuolloin porukka on jo sesonkitöissä. Meinaakohan se sitä, että lokakuun loppupuolikin on huonoa aikaa saada töitä? Näistä pohdinnoista varmaan sitten myöhemmin toista blogipostausta tulossa! En ajelehdi sinne nyt.